tiistai 19. heinäkuuta 2011

Pestoa leivälle - ja vähän kaikkeen muuhunkin.

Tunnen tuoksun:
jo ovella se hiipii minua vastaan...
Ajatella että muistit!
Tuoda basilikaa, 
tuoretta, 
ruukussa.


Kun se viheliäinen kasvi
on niin herkkä 
ettei suostu kasvamaan
pihalla
eikä ikkunalla
Ei edes vaikka lukisin sille runoja ääneen
yön oudossa valossa
ja kastelisin vain seisotetulla vedellä


Kauaa ei kannata
herkkää ruukussaan säilöä
se odottaa vain 
mitä tahansa tekosyytä
heittää veivinsä näyttävästi
kuin teatterin lavalla 
mitä lie italialaista temperamenttia omaa.


Silitän lehteä hetken. 
Hengitän syvään sisään sen 
huumaavaa tuoksua
joka kyllä korvaa
kasvin ikävän temperamentin 


Kaivan esiin morttelin
ja muut 
vähemmän herkät ainekset
mutta tärkeät yhtä kaikki


Jauhan siemenet, 
soseutan basilikan ja rucolan
murskaan valkosipulin
lisään 
oliiviöljyn
parmesanin ja aavistuksen merisuolaa


Basilikan rangan istutan ulos. 
Mutta tällä kertaa en jaksa maanitella sitä
kasvakoon jos tahtoo. 




Pesto


1 ruukku basilikaa
1/2 ruukku rucolaa
2 valkosipulin kynttä
n. kourallinen auringonkukansiemeniä (pinjansiemenet on toki perinteisempi vaihtoehto)
parmesania (reilusti)
oliiviöljyä
(aavistus merisuolaa)

Jauha siemeniä morttelilla. Soseuta basilika ja rucola sauvasekoittimella (lisää sekaan sen verran öljyä että soseutuvat asiallisesti), lisää joukkoon siemenet, parmesan ja valkosipulin kynnet (kannattaisi murskata, en löytänyt välinettä joten nakkasin sellaisenaan: kyllä ne sauvasekoittimellakin palasiksi saa). Lisää tarvittaessa lisää öljyä ja merisuolaa.

Itse tehty pesto maistuu ihan eriltä kuin kaupan versiot. Ja siinä on kaksi etua: ei pelkoa pähkinöistä (allerginen) eikä homejuustoviritelmistä (migreeni). Pestoa voi käyttää melkein mihin vaan. Tällä kertaa se päätyi leivän päälle lohen ja Alli-tädin juuston kera. Toisella kertaa kokeilin sulattaa ensin voita, lisätä siihen pestoa ja sivellä sillä paahdettua ruisleipää ja kyllä kannatti: oli hyvää. Pastassa pesto toimii, samoin kanan ja kalan mausteena. Pohdinnassa on ollut myös bruschetta-kokeilu peston kera. Jos paahtaisi leivän, sivelisi pesto-voi seoksella ja laittaisi sitten päälle hienoksi silputtua tomaattia, valkosipulia, basilikaa ja oliiviöljyä...



Leipä tehtiin taas mututuntumalla. Laitoin siihen partaäijäjukurtin jämät (ehkä 2dl), rypsiöljyä 2-3rkl, vettä (1dl lähinnä hiivan herättämiseksi eli että sain koko homman tarpeeksi lämpimäksi), hiivaa (1pss kuivahiivaa), hiukan hunajaa ja suolaa ja sopivasti sämpyläjauhoja. Vaivasin ja kohotin kaikessa rauhassa. Leivoin yhdeksi isoksi leiväksi johon sisälle kätkin hieman pestoa ja aurinkokuivattuja tomaatteja. Paistoin 180 asteessa kunnes oli kypsä.
Juuri tämä on ongelmana useimpien meidän ruokaohjeiden kanssa: mulla ei ole mitään hajua tarkoista määristä tai ajoista...

Lohen paistoi mies. Ihan vaan uunissa ja maustettuna suolalla, sitruunamehulla ja pippurilla.

Alli-tädin juusto on miehen suvun reseptejä. Piimä-munajuustoa ja aika simppeliä tehdä, mutta huisin hyvää.

1,5 litraa täysmaitoa
puoli litraa piimää (mieluusti kirnupiimää)
2 kananmunaa

Kuumenna maito kiehuvaksi koko ajan sekoittaen. Sekoita piimään munat. Kun maito kiehuu, siirrä pois levyltä ja kaada joukkoon piimä-muna seos (sekoita). Siirrä kattila takaisin liedelle. Kun seos alkaa jälleen kiehua ota kattila pois ja kerää pinnalle kertynyt juustomassa sideharsolla vuoratun siivilän päälle. Anna juuston valua (parisen tuntia, riippuu valutuksen pituudesta millaista juustosta tulee rakenteeltaan, samoin piimän ja kananmunien määrä vaikuttaa). Valutuksen jälkeen lisää joukkoon hieman voita ja suolaa. Halutessa juuston voi myös maustaa (yrtein, valkosipulilla, varmaan chililläkin) ja sen voisi myös paistaa. Me ei koskaan päästä maustamis- tai paistamisvaiheeseen ennen kuin juusto on syöty.


Lopuksi tosiaan kasasin leivät leffaillan syömisiksi. Oma tekoisen leivän lisäksi kokeilin riihiruisleivällä joka sekin sopi tähän ihan hyvin. Levitin leiville ensin reilusti juustoa, sitten päälle lohta ja sen päälle vielä pestoa.

tiistai 12. heinäkuuta 2011

Tomaatteja! Tomaatteja



Olen miettinyt ruokablogia pitkään. Jahkannut. Todennut sen työlääksi. Miettinyt jaksanko päivittää. Ja kuvata. Ja entäs kun meidän reseptitkin vedetään useimmiten hatusta eikä mitään mitata? Jaksaako sellaista kukaan lukea. Ja sitten palannut kuitenkin halusta jakaa jonkin reseptin. Ajatuksen. Kokemuksen. Ruoka kun on sellainen asia joka jaksaa joka päivä mietityttää, useimmiten onneksi ilahduttaakin. Hyvä ruoka. Lämmöllä tehty. Oikeista aineksista. Nyt sitten sorruin. Päätin kokeilla kuitenkin. Josko sitä innostuisi. Josko joku muukin innostuisi.

Miksikö juuri nyt? Syytän tomaatteja. Tarkemmin sanottuna 2 kiloa täydellisiä kotimaisia tomaatteja. Viimeisen päälle kypsiä, meheviä, muhevia, täyteläisen vietteleviä punaisia paholaisia. Mainitsinko jo että pidän tomaateista? Mutta en syö niitä raakana (en ole oikein oppinut vielä, olin pitkään allerginen). Tomaatteja voi laittaa monella monella tapaa, mutta tällä kertaa niitä haudutettiin. Pitkään ja hartaasti: vähän alle 4h hiljalleen liedellä kattilan kansi auki. Tuloksena oli yksi yksinkertaisimmista ja helpoimmista ruuista joka taipuu moneen: tomaattijauhelijakastike. Mutta samalla tavalla teen ihan puhtaan tomaattikastikkeen pastalle tai pizzan pohjalle eikä tomaattikeittokaan tästä kaukana ole. Yksi asia jäi harmittamaan: miksi oi miksi ostin vain 2 kiloa tomaatteja? Eihän sillä pääse kuin alkuun. Onneksi tomaattien aika on nyt niitä saa lisää vaikka heti huomenna.


Täydellinen tomaattikastike


2 kg tomaatteja (kunnolla kypsiä, pehmeitä ja raskaita)
5 valkosipulinkynttä
oliiviöljyä
1dl tomaattipyrettä
yrttejä (basilikaa! mutta muutkin käy)
merisuolaa
1tl sokeria
mustapippuria
2 tuoretta chiliä / 1 kuivattu

Kalttaa tomaatit. Eli tee niihin pienet ristikkäisviillot pohjaan. Pudota yksitellen kiehuvaan veteen, nosta kylmään veteen kun kuori alkaa irrota. Kuori. Toista kunnes kaikki tomaatit on kaltattu. Paloittele tomaatit ja poista puiseva ydin + kanta. Laita kattilan pohjalle oliiviöljyä ja lisää tomaatit. Kuori valkosipulit ja pilko ne pieneksi silpuksi ja nakkaa sekaan. Hauduta pitkään. Vähintään kaksi tuntia. Sekoittele välillä. Lisää joukkoon pyree, sokeri, suola ja pippuri. Tarvittaessa myös vettä voi lisätä (itse en tarvinnut). Maista ja mausta. Käytä pizzan pohjalla, tomaattikeittona (smetanaa sydämeksi!) tai tee maailman parasta bolognesekastiketta. Toimii myös lasagnessa...

1. Osta paljon erinomaisia tomaatteja ja valkosipulia

2. Pese tomaatit ja tee niihin ristikkäisviillot

3. Lisää tomaatit kiehuvaan veteen yksitellen hetkeksi


4. Kun kuori halkeilee nosta tomaatit kylmään veteen. 

5. Kuori.

6. Pilko ja poista kanta + puiseva keskus

7. Valkosipulit. Kuori. Pilko.


8. Kattilan pohjalle oliiviöljyä, tomaatit ja valkosipuli. Hauduta. 

Yleensä ei tarvi lisätä vettä!

9. Mausta. Maista. 

10. Jatkojalosta: pastan kaveriksi (+parmesan), bologneseksi (+ jauheliha), pizzaan (+pohja ja juusto), keitoksi (+ smetana)... Tässä tapauksessa lisään laitettiin 400g jauhelihaa joka maustettiin ihan vaan grillausmausteella. 

11. jatkojalostuksen jatkojalostus: nakkasin sekaan vielä maustamatonta tuorejuustoa ja lautasella lisäsin pastan lisäksi juustoraastetta, tuoretta ruohosipulia ja palasen patonkia. Loput kastikkeesta laitan pizzaan. Jos se säilyy siihen saakka. Jos ei niin tarvitaan vaan lisää tomaatteja...