Raparperitoscapiiras ja kotitekoista jäätelöä (ilman jäätelökonetta)

Meillä raparperi ei menesty. Syy on joko maaperässä tai pienessä ruskeanenäisessä eläimessä joka silmät onnesta sikkurallaan makustelee raparperit suihinsa jos sen ulkoiluita pihalla ei vahdi (kahdesti olen raparperia istuttanut ja kahdesti vahtiminen on herpaantunut ja molemmilla kerroilla pieni, ruskea ja hyvin onnellinen eläin on löytynyt pihalta raparperi suussa... ) Onneksi on vaari ja vaarin raparperi ja ystäviä joilla sitä kasvaa ylenmäärin (jostain syystä raparperin ostaminen tuntuu hölmöltä? ja kaupan raparperit ovat usein jotenkin mauttomia?). Kesällä koko tuttavapiiri tietää että minä kykenen tuhoamaan litratolkulla raparperia ja silti sitä ei jää meille talveksi pakkaseen :D Raparperi taipuu hilloon, piiraisiin, siirappiin (maustaa juomat ja jätskit), mehuun ja mielellään tekisin siitä simaa jos vaan saisin sitä riittävästi haalittua kasaan (viimeksi olisi ollut, mutta piirashimo verotti varantoja taas liikaa)... Eli lahjoituksia otetaan vastaan! :D

Jokin aika sitten totesin että mun lienee taivuttava ja kokeiltava gluteenitonta ruokavaliota. Osansa saattoi olla vatsalla joka on ollut kipeä marraskuusta lähtien ja jota terveyskeskus ei vieläkään suostu tutkimaan. Toisaalta gluteeniton ruokavalio voi auttaa nivelkipuihin ainakin joidenkin lähteiden mukaan. Ei juuri hävittävää siis. Periaatteessa karttelen myös sokereita ja muuta turhaa hiilaria, mutta en kovinkaan fanaattisesti ja kun kerran kaapissa oli raparperia ja vieraita tulossa niin pitihän mun testata uusia gluteenittomia jauhoja... Gluteeniton leivonta on vielä aika hakusessa mulla joten googlettelin ohjeen ja enpä tainnut juurikaan edes soveltaa (mitä nyt manteli oli suurelta osin rouhetta ja osittain auringonkukan siemeniä kun tajusin leipoessani että lastuja on vain 50 g yhdessä pussissa... ups! Hyvää se oli silti). Ohje on muumimamman blogista joka on osoittautunut oikeaksi aarreaitaksi gluteenittomien juttujen osalta: http://gluteenitonmuumimamma.fi/tag/raparperi/ ja sitä tulee kerralla pellillinen joten kuvittelin että sitä riittäisi pakkaseenkin. Turha toivo. Kutsuin kylään pari sisarusta perheineen ja loput palaset vein raparperipuskan omistajalla kiitokseksi (ja rosmosin samalla itselleni sieltä mustaherukan lehtiä... haluaakohan kukaan mua enää kylään tämän jälkeen :D).

Gluteeniton raparperitoscapiiras (pellillinen)

Pohja:

• 150 g voita
• 5 kananmunaa
• 3 dl sokeria
• 5 dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta
• 1½ tl leivinjauhetta
• 2 tl vaniljasokeria
• 1 l raparperinpaloja

Tosca:

•  200 g voita
• 2 dl sokeria
• 200 g mantelilastuja
• ½ dl vaaleaa gluteenitonta jauhoseosta
• 2 rkl maitoa

1. Laita uuni 200°C.
2. Pohja: Sulata voi ja anna jäähtyä.
3. Kuori raparperinvarret ja viipaloi raparperi ohuelti.
4. Vatkaa kananmunat ja sokeri vaahdoksi.
5. Sekoita jauhot, leivinjauhe ja vaniljasokeri.
6. Sekoita voisula munavaahtoon ja siivilöi joukkoon kuivat ainekset.
7. Sekoita varoen tasaiseksi.
8. Vuoraa leivinpelti leivinpaperilla ja kaada taikina pellille.
9. Ripottele raparperinpalat tasaisesti taikinan pinnalle.
10. Paista uunin alatasolla noin 25 minuuttia. Pohjan kuuluu tuntua kiinteältä, jotta toscan voi levittää vaivatta sen päälle.
11. Pohjan ollessa uunissa, valmista tosca: Sulata voi kattilassa ja lisää sokeri, mantelilastut, jauhot ja maito.
12. Kuumenna tosca.
13. Levitä kuuma toscaseos kakkupohjalle ja jatka paistamista noin 10 minuuttia keskitasolla.
14. Anna paistoksen jäähtyä hetki ennen kuin leikkaat sen sopiviksi paloiksi.

Piiraan kanssa maistui kivasti kotitekoinen jätski. Olen tehnyt melkoisen monta jäätelökokeilua nyt kun  kaupan jätskien sisällysluettelo ihmetyttää mua. Kaikki kokeilut on tehty ilman jäätelökonetta koska jotenkin pelkään että parin vuoden päästä ko kone olisi hautautuneena heti leipäkoneen ja leipägrillin ja blenderin kanssa samaan paikkaan... Toistaiseksi tämä on ollut musta paras resepti ilman konetta:

Jäätelö ilman konetta (vajaa 1 l) 

perusohje:

6 dl kuohukermaa

1 prk kondensoitua maitoa (en löytänyt makeuttamatonta)

vaniljaa 

Vatkaa kerma vaahdoksi. Sekoita joukkoon kondensoitu maito ja vanilja. Laita pakkaseen ja sekoittele n. tunnin välein. Jäätelö on valmista astian muodosta riippuen 2-3 tunnissa (laakeammassa astiassa jäätyy nopeammin). Tällä kertaa maustoin jäätelön paahdetuilla siemenillä joiden suolaisuus taittoi kivasti jäätelön makeutta (tämä ei todellakaan kaipaa yhtään sokeria! Ainakin makeutettu kondensoitu maito on todella imelää... 5 dl kermaa jätski on liian imelää, mutta 7 dl kermaa rakenne ei mielestäni enää ole yhtä hyvä eli kondensoitu maito auttaa selvästi rakenteen muotoutumisessa). 

Paahdetut siemenet (korvaa suolapähkinät pähkinäallergisille!)

Erilaisia siemeniä reilusti (meillä auringonkukan siemeniä, kuorellisia manteleita karkeana rouheena ja kurpitsan siemeniä)

suolaa

hunajaa

(voita tai öljyä)

Kaada siemenet uunipellille ja ripottele mausteet päälle. Hunajaa ei jäätelöön tuleviin siemeniin kannata liiaksi laittaa (koska jätski jo on kovin makeaa) ja suolan kannattaa mielestäni olla merisuolaa. Voita tai öljyä tarvitaan vain hippunen. Paahda siemeniä koko ajan vahtien joitakin minuutteja uunissa jonka lämpö on 225 astetta. Kun siemenet ovat kullanpaahteisia ota ne ulos (palavat todella nopeasti eli ole tarkkana!). Näitä voi käyttää naposteluun, salaatteihin, keittoihin sydämeksi, mutakakkuun jne. Periaatteessa kaikessa siinä missä muuten käytetään paahdettuja pähkinöitä. Moni pähkinäallerginen kun pystyy syömään siemeniä (varmista asia ennen kuin tarjoilet niitä)

Salaattia Vernan tapaan

Hiilareiden välttely johtaa väistämättä salaatin syömisen lisäämiseen... ja jossain vaiheessa se salaatti+tomaatti+paprika+kurkku milloin minkäkin asian kanssa alkaa yleensä tökkimään... Vaikka se onkin ihan hyvää (!) ja vaikka siihen nakkaisi mitä lisukkeeksi. Niinpä uuden toimivan salaattikombon löytö tuntuu melkein lottovoitolta (samaan aikaan voi vähän ihmetellä että miten sitä onkin niin mielikuvitusköyhä ettei tätäkään ite tajunnut?). 

Kiitos Innalle joka tuli meille salaattitarpeineen nälkäisenä ennen lenkkitreffejä ja kiitos myös Verna joka oli opettanut salaatin Innalle :) Tätä meillä syödään tänä kesänä... 

Salaatti Vernan tapaan

* lajitelma erilaisia salaatteja (meillä oli paikallisia salaatteja joita ilokseni löysin prismasta: lollo rossoa, sidesalaattia ja tammenlehteä)

* kevätsipulia 

* tomaattia (meillä keltaista luumutomaattia)

* kurkkua (meillä kaverin kasvattamaa kurkkua nam!) 

* (porkkanaa... en voinut vastustaa kiusausta lisätä paria pientä porkkanaa, ne ovat niiin hyviä!)

* kirsikoita tai mansikoita (joo laitoin molempia... koska molempi parempi)

* ja jotain kunnolla suolaista. 

Alkuperäisessä ohjeessa mukana on homejuustoa (Auraa) mutta minä en homejuustoa syö (tulee migreeni ja se maistuukin musta pahalta :D ). Nyt kokeiltiin serranon kinkulla, savujuustolla ja Piave:lla. Toimii! Aiemmin olen jo toki testannut sekä fetan että halloumin. Cheddarkin oli syötävää, mutta selkeästi tämä salaatti kaipaa seurakseen jotain voimakkaampaa ja suolaista. Salaatti kuuluisi syödä balsamicon ja oliiviöljyn kera. Mutta mä olen syönyt sitä ilman balsamicoa ja milloin milläkin kastikkeella... (sama migreeniongelma kun tuppaa iskemään sen balsamiconkin kanssa). Ja on hyvää! Kirsikoiden ja mansikoiden makeus tuo salaattiin ihanasti eloa ja kun mukana on se suolainen, juuston umami ja pientä karvaus tomaateista ei perusmauista puutu kuin hapan (tulisiko se juuri siitä balsamicosta! No tulisi tietysti!) joten ilmankos se on niin makoisaa...