Hampurilaisethan on roskaruokaa. Nopeeta, täyttävää, täynnä epämääräisiä lisäaineita... vai miten se meni? Päätettiin tehdä mokomat alusta asti itse niin tiedetään ainakin mitä sinne meni :)
Ketsuppi
500g tomaatteja
1 punasipuli
1 valkosipulin kynsi
1 kuivattu chili (miehen tuliaisia Intiasta joten lajike on suuri mysteeri :D no muunkin maalaiset kelpaa)
reilu 1 dl ruokokidesokeria
1 dl valkoviinietikkaa
vajaa 1tl mustapippuria
1 tl suolaa
Pilko tomaatit, sipuli ja valkosipuli. Nakkaa kaikki ainekset kattilaan ja keittele reilu tunti. Soseuta sauvasekoittimella ja tarkista maku (me lisättiin vähän suolaa tässä vaiheessa). Säilö lasipurkissa (voisi varmaan umpioida niin kuin hillon, mutta tästä tulee oikeasti niin pieni määrä että eipä maksa vaivaa).
Sinappi
1 dl tummaa olutta
1 dl sinappijauhetta (Colman's)
1/2 dl hunajaa
1/2 rkl perunajauhoja
1 kananmuna
1 tl suolaa
1 rkl valkoviinietikkaa
Sekoita etikkaa lukuunottamatta ainekset ja anna seisoa n. 10 minuuttia. Lisää etikka, sekoita voimakkaasti ja kiehauta (edelleen sekoitellen). Jäähdytä pikaisesti (nakattiin keitos ulos) ja purkita.
Majoneesi
1 kananmuna
2,5 dl öljyä (käytin rypsi)
1 rkl valkoviinietikkaa
1 rkl sitruunamehua
1 tl suolaa
vajaa 1 tl pippuria
reilu 1 tl dijon sinappia (tai sitä itse tehtyä jonka ohje ohessa)
Kaikki ainekset samaan astiaan ja pikainen surautus sauvasekoittimella (n. 10 sekuttia pitäisi riittää). Majoneesin voi halutessaan maustaa monellakin tapaa (esimerkiksi sillä chilillä tai valkosipulilla ja tästä saa Caesar kastikkeen kun lisää joukkoon anjoviksia ja parmesania + valkosipulia), mutta me jätimme omamme maustamatta sen kummemmin kun ketsupissa oli jo potkua chilistä.
Sämpylät (n. 8 isoa sämpylää)
3 dl maitoa
2 dl kaurahiutaleita
2 dl vettä
reilu 2 rkl öljyä
1 pss kuivahiivaa (11g)
2 rkl hunajaa
1 tl suolaa
2 dl paahdettua sipulia (fuskasin ja käytin valmista)
sämpyläjauhoja
tee maidosta ja kaurahiutaleista suolalla ja hunajalla maustettu löysä puuro mikrossa. Anna jäähtyä hiivan herätyslämpöön. Lisää joukkoon käden lämpöistä tai hieman lämpimämpää vettä ja hiiva. Lisää joukkoon myös paahdettu sipuli, öljy ja jauhoja niin että taikina alkaa irrota leivonta-astian reunoilta. Anna kohota liinan alla vähintään 30 minuuuttia. Leivo kohotuksen jälkeen sämpylöiksi vehnäjauhojen avulla ja paista 225 asteessa kullanruskeiksi (kypsyyden voi tarkistaa kopauttamalla sämpylän pohjaa, kypsä sämpylä kumisee). Sämpylän pintaan saa kauniimman värin voitelemalla sen kananmunalla.
Pihvit
800g jauhelihaa
mustapippuria
suolaa
cajun maustetta
Lopuksi tarvitaan vielä pihvit. 8 sämpylästä tulee 8 hampurilaista n. 800g jauhelihaa. Jaa jauheliha 8 osaan. Painele pihvit ohuiksi levyiksi ja paista joko pannulla tai uunissa (250 astetta 15 minuuttia). Pintamausta pihvit suolalla, mustapippurilla ja cajun mausteella.
Lisäksi meillä oli hampurilaisten välissä jääsalaattia, tomaattia, cheddaria (tätä ei tehty itse, voi meitä laiskoja!), punasipulia ja maustekurkkuviipaleita (jotka ostettiin myös valmiina kun haluttiin saada ruoka yhden päivän sisällä valmiiksi).
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jauheliha. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste jauheliha. Näytä kaikki tekstit
maanantai 29. lokakuuta 2012
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Modernimpi kaalilaatikko
Syksy etenee, lehdet kellastuvat, sää kylmenee ja lenkillä hengitys höyrystyy ilta illalta enemmän. Minun on yhä enemmän ikävä varaavaa takkaa ja leivinuunia. Rätisevää tulta ja ajatusta siitä että ruuan voisi jättää muhimaan lenkin ajaksi. Takan lisäksi uneksin kuumista padoista (Le Creuset, Sarpaneva... jos näette silmissäni lasittuneen katseen syksyn alla niin tiedätte mistä se johtuu), täynnä olevista pakkasista, riistasta (voi kunpa saisin mieheni metsästämään!), puolukoista ja monesta muustakin mikä muistuttaa minua isoäidistä. Jättimäisistä neuleista, puikkojen kilinästä. Sellaisesta elämänrytmistä jossa edetään hitaasti ja omalla painollaan. Ajoittain hiukan kiukustun itseeni sillä toinen osa minusta (se joka on vallalla) ei todellakaan saa syksyn pimeydessä tehtyä yhtään mitään. Olen varmaan puoliksi karhu ja nyt on jo talviunen aika. Ei huvita mikään. Ruokaa on kyllä tehty ja syöty ja jopa kuvattukin. Mutta bloggaamaan asti en ole jaksanut ryhtyä. Ennen kuin ystävä osasi nurkua oikealla hetkellä. Eli tässä tulee Inna: kiitos oikein ajoitetusta potkusta takamukselle!
Syksyn viileydessä meillä on syöty kaalilaatikkoa. Tykkään siitä perinteisestäkin mummun versiosta johon tulee siirappia (meillä siihen ei koskaan ole kuulunut ohrasuurimot tms) mutta aika usein kaali päätyy modernimpaan muotoon kun sitä pataa ei ole ja kun mies alkaa nurkua kaalista jo siinä vaiheessa kun se tuodaan kotiin...
Modernisoitu kaalilaatikko:
pieni tai vajaa keräkaali (valkokaalikin käy)
1 sipuli
(1-2 kynttä valkosipulia)
2-3 porkkanaa
400g (sika-nauta) jauhelihaa
kourallinen siemeniä (tässä kurpitsan siemeniä)
fetaa
chiliä
cajun maustetta
mustapippuria
soijaa
tilkka öljyä tai voita paistamiseen
Kuori ja pilko sipuli, valkosipuli, kaali ja porkkanat. Kuullota sipulit tilkassa öljyä ja lisää joukkoon jauheliha. Paista ja mausta lihat reilusti chilillä, cajun mausteella ja ripauksella suolaa/soijaa. Nosta lihat sivuun ja paista hetki myös kaalia ja siemeniä. Kaalia ei välttämättä tarvitse paistaa aivan kypsäksi asti vaan sen voi hyvin jättää tilaan, jossa siinä on vielä jotain purtavaakin, jolloin koko ruoka muistuttaa jonkinlaista wokkia. Isoäidin reseptit kohtaavat ulkomaailman :) Juuri ennen tarjoilua sekoitetaan lihat takaisin joukkoon ja lisätään reilusti paloiteltua fetaa. Tarkistetaan maku ja maustellaan lisää tarvittaessa.
Ihana tuore kaali ja uusia meheviä porkkanoita... joudun aina kuorimaan yhden ylimääräisen koska napsin sen jo ruokaa laittaessa...
Kurpitsansiemeniä (Kurpitsansiemenissä on runsaasti rautaa, sinkkiä, magnesiumia ja E-vitamiinia sekä kohtuullisesti kaliumia, fosforia, kuparia ja seleeniä sekä kuitua. Lisäksi siemenissä on A- sekä B 1- ja B 2- vitamiineja)
Koska meillä mies ei suostu syömään kaalia kypsennettynä päätyy loppu osa ruuasta uuniin. Silloin lisään joukkoon kananmunan ja hiukan nestettä (tumma olut sopii hyvin) ja hauduttelen 180 asteessa niin pitkään kuin viitsin. Sen jälkeen nautiskelen laatikosta mikrolämmityksen jälkeen punaherukoiden tai puolukoiden kera miehen nurkuessa ja etsiessä kaapista muuta syötävää...
maanantai 22. elokuuta 2011
Sadonkorjuu
Meillä ei ole peltoja tai karjaa. Ei edes puutarhaa ja pikkuisen rivaripihan yrtitkin kuolivat heti kättelyssä (huono maaperä, laiska kastelija ja innokkaat, karvaiset maistelijat). Liekö siis geeneissä vai tullut äidin maidossa, kun syksyisin mieli kääntyy sadonkorjuun puoleen? Kaipaan kaalia, pohdin porkkanaa. Kerään, pakastan, säilön. Pyrin siihen että ainakin jossain määrin meillä syötäisiin niitä aineksia jonka sesonki on parhaillaan menossa. Tosin talvella siitä kyllä joustetaan (onko minkään kotimaisen tuotteen sesonki talvella?). Syksyllä se tarkoittaa monenlaista syötävää! Ihan ensimmäiseksi tänä syksynä se tarkoitti tuoretta kaalia, porkkanaa ja sipulia. Nehän taipuisivat moneen (ja taipuivatkin) mutta aloittelin satokautta kesän lopulla grillauksen yhteydessä: coleslaw on näppärä grilliruuan kaveri, taipuu myös tortilloihin ja lisäkkeeksi monen ruuan kanssa.
Coleslaw:
pieni keräkaali tai pala isommasta
2-4 porkkanaa
1 pieni kevätsipuli tai salaattisipuli
kruunumajoneesia tai vastaavaa (+ creme fraichea)
pippuria (musta)
(fetaa ja ananasta)
Poista kaalista ja porkkanoista kannat. Kuori porkkanat ja ota kaalista ulommaiset lehdet irti. Raasta molemmat. Paloittele sipuli aivan pieneksi silpuksi. Lisää joukkoon majoneesia (itse lisäsin myös creme fraichea vähän taittamaan majoneesin kirpeyttä) sekä mausteet ja sekoita. Majoneesia pitää olla sen verran että rakenne on miellyttävä. Sopii grillatun kanan kaveriksi tai vaikka tortilloihin.
Kaikki ainekset yhteen kulhoon ja sekoitus.
Valmis! Maku paranee, jos salaatti ehtii odottaa tovin jääkaapissa ennen syömistä (sen voi myös tehdä edellisenä päivänä valmiiksi)
Tortilloihin coleslawta, grillimaustettua kanaa ja cheddaria.
Toinen versio fajitas maustetusta jauhelihasta.
Tortillat ovat näppärää sormiruokaa, jos ne taittelee oikein. Ensin taitetaan pohja.
Ja sitten sivut. Näin täytteet eivät pääse karkaamaan.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)














