Valmistautumista piknikkiin... (kookosmustikkapiiras)

On leivottu, marinoitu, grillattu ja tehty monenmoista ruokaa. Kuvattukin jotain, mutta kesällä ei ehdi koneelle eikä bloggaamaan... Nyt ollaan kuitenkin suuntaamassa piknikille ja vieraassa keittiössä mustikkapiiraaseen ei löytynytkään kaurahiutaleita joten varsin huomattavan sovelluksen jälkeen uunissa paistuu tällainen mustikkapiiras! Mitään tietoa piiraan maistuvuudesta tai ulkomuodosta ei vielä ole, mutta varmuuden vuoksi lienee parempi kirjoittaa ohje ylös ;)

Pohja

175 g voita

3,5 dl vehnäjauhoja

reilu 1 dl sokeria

2 dl kookoshiutaleita

1 tl soodaa

1 tl vaniljasokeria

tilkka kermaa / maitoa

Kuumenna uuni 175 asteeseen. Sulata voi ja sekoita siihen taikinan muut ainekset. Kermaa/maitoa sen verran että taikina muodostuu koostumukseltaan sopivaksi Painele taikina uunipellille. Paista noin kymmenen minuuttia ja ota pohja pois uunista.

Päälle: mustikoita ja sokeria sekä raastettua valkosuklaata (itsellä oli n. 80g). Jos mustikoita on reilusti tai ne ovat pakastettuja niin niihin kannattaa sekoittaa 1-2 rkl perunajauhoja imemään kosteutta. Paista piirasta vielä n. 25 minuuttia. 

Jauhotonta leivontaa...

Allergiat, diabetes, keliakia, ruokavaliot, laktoosi-intoleranssi... Minulla on ollut ilo olla juhlissa se jonka ympärillä hössötetään ja kysellään että "Mitähän sinä raukka oikein voisit syödä?". Se on inhottavaa. Ennemmin olisi syömättä mitään kun kuuntelisi joka kerta samoja ihmettelyjä siitä kuinka vaikeaa voi olla muistaa tai keksiä sopivia syömisiä. Toisaalta minusta on ihanaa ruokkia ihmisiä. On kiva paneutua laittamaan ruokaa ajatuksella ja ajan kanssa. Jokin osa minusta kihertää tyytyväisyyttään kun ihmiset istuvat ruokapöydän ääreen ja syövät. Olen myös tottunut laittamaan ruokaa monelle. Meitä oli kotona seitsemän ja minä olin vanhin lapsi. Opin siis laittamaan ruokaa seitsemälle. Alussa omillaan asuessa meni tovi jos toinenkin ihmetellessä miten tehdään ruokaa kahdelle tai vielä vaikeampaa: yhdelle? Parhaimmillaan ruoka kerää ihmiset yhteen, saman pöydän ääreen keskustelemaan asioista. Huomioimaan toisiaan. Ja kokille paras kiitos on se että ihmiset viipyvät pöydässä, santsaavat ja joskus kun oikein hyvin käy... pyytävät reseptiä. Mutta se koko kuvio on minusta jotenkin pilalla jos siellä joku yksi kuivanut käntty erityisruokavaliota varten. Tai jos täytyy alkaa selittää mitä kukakin voi syödä. Siksi (ja haastaakseni taitoni) pyrin aina tekemään ruokia joita mahdollisimman moni pöydän ääressä istuva voisi syödä. On kiva voida sanoa kysyjille että "Kaikki ruoka sopii sinulle. Ole hyvä ja ota mitä haluat."

Tällä kertaa haaste oli synttäritarjottavat. Työpaikalla on tapana että sinne tuodaan jotain synttäreillä ja muissa juhlissa. Isossa työyhteisössä on jokunen diabeetikko (jotka eivät syö sokeria), jokunen karppaaja ja jokunen joille viljat eivät muuten sovi. Viimeksi vein mutakakkua. Nyt teki mieli kehitellä jotain raikkaampaa. Jotain keväistä... 

Pohjaton kiivi-kakku

500g raparperia (kannattaisi lisätä! mutta en ole ehtinyt kokeilla mittasuhteita lisätyllä määrällä)
5 kiiviä
4dl kermaa
180g tuorejuustoa
1-2tl vanilliinisokeria
1prk rahkaa
8 lehteä liivatetta
makeutusjauhetta
(2 sitruunan kuoriraaste ja 2-3 rkl sitruunamehua)

Kuori ja pilko kiivit kiekoiksi. Vuoraa kulho tuorekelmulla ja asettele kiivin palaset kulhon pohjan ja reunojen peitoksi. Kuori ja pilko raparperi. Kiehauta se kattilassa niin että rakenne hajoaa (vettä ei tarvita kuin korkeintaan pohjan peitto). Vatkaa kerma vaahdoksi ja lisää joukkoon tuorejuusto, vanilliinisokeri ja makeuta makeutusaineella (vapaa valinta: meillä oli aspartaamia, mutta esim stevia käy varmasti myös. Jos sokeri ei ole pois-suljettu niin käyttäisin fruktoosia). Lisää joukkoon jäähtynyt raparperi (jos sinulle käy kuten meille ja huomaat ettei raparperi maistu täytteessä tarpeeksi niin mausta sitruunalla!). Liuota liivatteita kylmässä vedessä ja sulata ne tilkkaan kuumaa vettä (pari ruokalusikallista riittää). Kaada liivate ohuena nauhana kermaseokseen koko ajan sekoittaen. Kaada seos varovasti kiiveillä vuorattuun kulhoon ja anna hyytyä useampi tunti (kakun voi tehdä valmiiksi edellisenä päivänä).
Ajatus keikautettavasta kakusta tuli Kinuskikissan blogista jossa näin vastaavan mansikoille tehtynä. Mansikoita ei oikein vielä saa (ainakaan hyviä) joten päätin kokeilla samaa kiiveillä. Toimi hyvin, paitsi että kaupan raparperi ei selvästi ole yhtä vahvaa tavaraa kuin vaarin pihan perältä haettu ja raparperi ei kakussa sitten juuri maistunutkaan. Jos kiivejä olisi ollut enemmän niin niitä olisi voinut pilkkoa täytteeseen lisäksi (!) ja toisaalta tämän kanssa voisi kokeilla kerroksia jolloin kakusta tulisi täytekakkumaisempi... Pyynnöstä lisään kuitenkin reseptin jo näin.

Kiivikakku näytti pieneltä, joten se sai parikseen

Sitruunapiirasta mantelipohjalla

(pohjan ohje muokattu Karppaus.info sivuilla olleesta täytekakkupohjan ohjeesta piiraspohjaksi)

4 kananmunaa

2dl fruktoosia

2dl mantelijauhoa

4tl vanilliinisokeria

4tl leivinjauhetta

1-2rkl voita (vuoan voiteluun)

Lämmitä uuni 175 asteeseen. Vatkaa kananmunat ja fruktoosi vaahdoksi (jos sinulla on kone käytössä niin vatkaa reilusti jopa 10 minuuttia). Sekoita kuivat aineet erillisessä kulhossa ja lisää ne varoen vaahdon joukkoon. Painele taikina piirakkavuoan pohjalle ja paista uunissa n. 10 minuuttia. (Alkuperäisessä ohjeessa käskettiin kaataa taikina vuokaan mutta mantelijauhoilla siitä ei tullut kaadettavaa vaan paineltavaa. Kokeilin myöhemmin samaa pohjaa niin että puolet jauhoista olivat soijajauhoa ja toinen puoli kookoshiutaleita tai paahdettua mustikka-pellavansiemenrouheseosta ja molemmilla komboilla taikina oli kakkumaisempaa kaadettavaa ja ilmavampaa...)

Tee täyte piiraan paistuessa: 

2-3 kananmunaa

2dl fruktoosia

2dl paksua jukurttia (meillä taisi olla turkkilaista, mutta samapa se mitä se on)

1tl vaniljasokeria

2 sitruunan raastettukuori ja puristettu mehu (+hedelmälihat)

Raasta sitruunoista kuori ja purista ne mehuksi. Sekoita täyteaineet ja kaada ne piiraan päälle. Kypsennä piirasta vielä uunin alaosassa 150-175 asteessa n. puoli tuntia. 

Periaatteessa voisi kokeilla paistaa pohjan samalla kuin muun piiraan, mutta näillä karppaajan ohjeilla on paha taipumus lätsähtää joten en ottanut riskiä vaan paistoin erikseen. 

Raguta haudutellen

Vaatii isohkon padan ja rutkasti aikaa. Mutta toisaalta tässä saa monen päivän ruuan eikä sitä aktiivista työaikaa ole paljoakaan. Pataa vois varmaan haudutella uunissakin tai leivinuunissa, mutta meillä se kiehui perinteiseen tyyliin ihan vaan hellalla missä kävin sitä hämmentelemässä ja fiilistelemässä tuoksulla. Tämä on varmaan ensimmäinen kerta kun syön possua niin että oikeasti pidän siitä. Ja eka kerta kun mut saa syömään possua monta päivää peräkkäin ;) (jos siis jotain leivänpäälliskinkkuja ei lasketa)


[b][i]Ragu Tigrun tapaan[/i][/b]


alle kilo tomaatteja
2 prk tomaattimurskaa (mieluusti ois saanu olla saman verran enemmän oikeita tomaatteja)
2tlk tomaattipyrettä
2 pienehköä sipulia
4 kynttä valkosipulia
(jossain käskettiin pistää selleriä, mutta meillä ei ollut)
öljyä (taisin käyttää rypsi) + voita
2-3dl punaviiniä (täyteläistä)
suolaa
mustapippuria
(mukaan voi laittaa pari laakerilehteä)
5dl lihalientä
1 porkkana
800g - 1kg possupaistia


Pilko tomaatit, kuori ja pilko sipulit + valkosipuli. Kuori ja pilko porkkana. Kuullota sipuleita hetki öljy + voi seoksessa. Lisää tomaatit ja kuullota niitäkin hetki. Lisää sen jälkeen tomaattimurska ja -pyree. Anna kuumeta kiehuvaksi. Lisäile joukkoon lihalientä (tässä vaiheessa 2-3dl), porkkanapalaset ja viiniä. Laske lämpötilaa sen verran että pata juuri ja juuri kiehuu. Anna muhia tunti tai pari liedellä välillä sekoitellen. Nosta joukkoon huoneen lämpöinen possupaisti (paisti saa olla lämpenemässä suunnilleen sen tunnin jonka kastike on tähän asti muhinut). Se saisi mielellään olla vain kevyesti suolattu. Itse käytin marinoitua (suolattua ei löytynyt tähän "hätään") josta pesin marinadin pois. Nosta lieden lämpöä sen verran että kastike jaksaa kiehua vaikka sinne lisättiin liha. Keittele paistin kanssa vielä pitkään eli 3-4h ainakin (sekoittele välillä ja lisää tarvittaessa lihalientä). Se on valmis kun se ns. hajoaa käsiin kun sitä tökkäisee vähän eli liha on niin läpikypsää ja mureaa että sitä ei tarvi leikata. Tarkista keitoksen maku ja lisää tarvittaessa viiniä/lihalientä tai suolaa. Rouhi joukkoon reilusti mustapippuria. 


Perinteisesti ragu tarjoillaan niin että liha nostetaan erikseen ja tarjotaan esim salaatin kanssa. Tomaattikastike taas tarjoillaan pastan kera (spagetin). Keitetään pasta ja valutetaan se. Lisätään pastan joukkoon tomaattikastiketta ja tarjoillaan se parmesanin ja tuoreiden yrttien (basilika) kanssa. Jotkut lisäävät pastakastikkeeseen hieman kermaa. Me on syöty tätä patana (lisättiin smetanaa silmäksi), pastan kera (feat. parmesan) ja paistina perunoiden + porkkanan kera sekä salaatin kanssa ja leivän päällä. On hyvää!

Pollo limoncello

Jos rakastaa sitruunaa, inkivääriä, kanaa, parmesaania ja pastaa niin tämän ruuan kanssa ei voi mennä pahasti pieleen (oikeastaan ihmettelen vain miten tätä ei ole tullut tehtyä aiemmin)... Jääkaapissa odotti kanafileesuikalepaketti laittajaansa ja teki mieli tehdä jotain "erilaista". Onneksi samaisessa kaapissa oli myös sitruuna (en muista mihin se piti alunperin käyttää?) ja inkivääriä siellä on aina talvisin (se lämmittää niin ihanasti keitoissa, juomissa...). Inkivääri ja sitruuna tekivät pastasta jotenkin kivan raikasta ja parmesan sekä kerma taas toivat siihen syvyyttä ja täyteläisyyttä. 

Pollo limoncello

300-400g marinoimattomia (!) kananfileesuikaleita

1 sitruunan raastettu kuori

2tl-1rkl raastettua inkivääriä

kourallinen pinjansiemeniä (50g?)

oliiviöljyä

hunajaa

100g  siitakesieniä (en ole aivan varma määrästä, mutta sellainen kaupan rasia kuitenkin) 

2dl kuohukermaa

1 kananmuna

merisuolaa

soijaa

parmesaaniraastetta/lastuja

(tuoreita yrttejä)

spagettia (määrästä ei mitään hajua, nappasin näppituntumalla)

Raasta sitruunan kuori ja reiluhko pala inkivääriä. Marinoi suikaleita näillä + soijalla mielellään vähintään pari tuntia. Keitä spagettia runsaassa vedessä (ripaus suolaa ja öljyä keitin veteen).  Paahda pinjansiemeniä pannulla hunajan ja oliiviöljyn kera. Lisää joukkoon siitakesienet ja mausta ne soijalla. Paista kanan palaset. Kun spagetti on al dente, valuta se ja lisää se pannulle kananpalojen, siementen sekä sienien joukkoon. Lisää kerma ja kananmuna (nämä voisi olla hyvä sekoittaa, mutta hyvä tuli vaikka sekoitti vasta pannulla). Kuumenna pikaisesti. Tarkista maku ja lisää (meri)suolaa tarvittaessa. Rouhi päälle reilusti mustapippuria ja lisää lautaselle vielä parmesaania. Puolikuiva valkoviini toimii mainiosti tämän kanssa ja tietysti se syntisen ihana vaalea leipä ja tuoreet yrtit (basilika). 

Kovin nättiä tästä ei tullut. Ripauksella kurkumaa olisi saanut pastan kivan keltaiseksi, mutta sitä ei ollut ja maku lienee pääasia. :)

Empire Roast Chicken -almost

Mies sai joululahjaksi valurautapadan vanhemmiltani ja minä annoin sille Jamie Oliverin kirjan "Jamie's Great Britain - over 130 reasons to love our food" sekä samaisen miekkosen käsialaa olevan ravistettavan morttelin. Kun mies ei sitten itse ymmärtänyt näillä eväillä lähteä valmistamaan pataruokia niin piti ottaa ohjat omiin käsiin. Ensimmäisenä mielessä siinsi syystä taikka toisesta kana. Kokonainen pakastekana joita olen itse ostanut tähän mennessä vain koirille hätävararuuaksi. Voisiko siitä saada aikaan jotain järkevää?Reseptiksi valitsin Empire Roast Chicken:n joka ei kylläkään ole ollenkaan pataruoka vaan pitäisi paistaa rapeaksi uunissa/grillissä. Ja johon kuuluisi valmistaa kastike ja tehdä perunat erikseen jne. Eli yllättäen en taaskaan noudattanut ohjetta kuin osittain. Lisäksi kurkuma unohtui hankkia... Mutta ihan hyvää tää ruoka oli kuitenkin

(Almost) Empire Roast Chicken

1 kokonainen kana (sulatettuna!)

kukkuralliset ruokalusikalliset hienoksi pilkottua chiliä, tuoretta inkivääriä ja valkosipulia

1 reilu rkl tomaattipyrettä

1 reilu rkl korianteria, garam masalaa ja juustokuminaa (eli jeeraa) (olisi pitänyt olla myös kurkumaa, mutta eipä ollut ja ilmankin pärjäiltiin)

2 reilua rkl maustamatonta paksua jukurttia (partaäijä tms)

2 sitruunaa

2 rkl merisuolaa

Pilko tuoreet mausteet pieneksi ja sekoita kaikki marinadin ainekset. Purista sitruunoista osa mehusta marinadiin. Hiero mausteet kanan pintaan ja nahan alle. Älä unohda että kana kannattaa maustaa myös sisäpuolelta. Anna maustua yön yli. Tunge sitruunat kanan sisuksiin antamaan makua. 

Meillä ajatuksena oli että koko ruoka valmistuu samassa joten lisukkeena tarjoiltiin perunoita, porkkanoita, sipulia ja tomaattia. 

Kanan kaverit:

800g perunaa + porkkanaa (meillä enemmän porkkanaa eli 3 isoa porkkanaa ja pari isohkoa rosamunda perunaa. Rosamunda on mielestäni paras peruna tällaisiin ruokiin, mutta muukin jauhoinen käy)

2-3 sipulia (käytin shalotti koska pidän niistä eniten)

merisuolaa ja mustapippuria

sitruunamehua

2-3 rkl öljyä (ohjeessa lukee että oliivi, mutta taisin kyllä käyttää rypsiöljyä)

hieman voita (taisi unohtua matkasta)

Reilusti tuoretta chiliä, juustokuminaa, garam masalaa, valkosipulia ja inkivääriä. 

10 (?) kirsikkatomaattia

(korianteria olisi pitänyt olla, mutta ei ollut.)

PIlko ja sekoittele mausteet. Kuori perunat, porkkanat ja sipulit ja pilko ne isohkoiksi lohkoiksi. Pilko tomaatit puoliksi. Sekoita kaikki ainekset. 

Kun kana on maustunut paista sen pinnat kiinni hellalla (padassa). Tämän jälkeen nakkaa kanalle kaveriksi peruna-kasvis seos. Anna kypsyä 180-200 asteessa pitkään kansi päällä. Nauti paksun jukurtin, tuoreiden yrttien ja salaatin kera. 

Routapaistia

Monessakin blogissa on kokkailtu viime aikoina routapaistia. Minä nappasin idean ja reseptin Pastanjauhajilta, jotka olivat valmistaneet omansa hirvestä. Meillä routapaistiksi taipui kaupan pakastealtaasta löytynyt n. 1,5 kiloinen lampaan paisti. Lammas onkin aivan mainio liha.

Routapaistin ajatus on että paisti kypsennetään matalassa lämpötilassa pikkuhiljaa jäisestä sopivaan kypsyysasteeseen ja maustetaan vasta paistamisen jälkeen, jolloin lämmin liha nostetaan marinointiliemeen josta se sitten imee sisäänsä makuja. Tuloksena on erityisen murea ja mehevä paisti joka vaatii aikaa, mutta ei ole vaikea valmistaa.

Routapaistin valmistus:
Lämmitä uuni n. 80-100 asteeseen. Ja nosta jäinen paisti uuniritilälle.
Kun liha on sulanut laita siihen lihalämpömittari. Me paistoimme lampaan n. 65 asteeseen ja se oli aika sopiva loppulämpö mielestäni. Tuollaisella pikkupaistilla siihen lämpöön pääseminen kesti n. 6h. Paistin paistuessa uunissa keitellään marinointiliemi, joka jäähdytetään. Liha ei saa jatkaa kypsymistä enää liemessä. Kypsä liha nostetaan jäähtyneeseen liemeen ja annetaan maustua 8-12h (meillä taisi olla jopa yli 12h). Lopuksi liha valutetaan, suikaloidaan ohuiksi suikaleiksi ja nautitaan esim leivän päällä tai salaatissa tms.

jälkimarinadiin:
1 l vettä
1 dl soijakastiketta
1 dl sokeria
200 g karkeaa merisuolaa
1 rkl rosmariinia
5 kokonaista mustapippuria
5 katajanmarjaa
3 laakerinlehteä

Vähiin aikoihin epäilyttävimmän näköinen keitokseni tässä vaiheessa. Eli routapaisti valmiina tulemaan uunista ulos. Liha ei tässä vaiheessa näyttänyt eikä tuoksunut mitenkään erityisen houkuttelevalta (maustamaton lammas haisee lähinnä märiltä villasukilta) Huomaa että kypsyvä liha valuttaa aika tavalla nestettä allensa eli siellä alla kannattaa olla pelti tms keräämässä ne nesteet. 

Marinoitu ja leikattu paisti. Nam! Todella mehevää lihaa. Kypsyyastekin aika passeli. 

Sitruunaisia pikkuleipiä

Sain joululahjaksi pursottimen kiukuteltuani valmistujaisteni alla marengin pursotuksessa. 

Tarkkakorvainen pikkusisko oli pistänyt välineeni merkille ja hommannut paremmat. Kiitos!

Sitruunaiset pikkuleivät

300g voita

100g sokeria

300g jauhoja

1 kananmuna
1tl leivinjauhetta (tätä kaatui kyllä sekaan aika paljon enemmän... ei onneksi haitannut!)
1-2 tl vaniljasokeria
1 tl sitruunaesanssia
2 rkl oikeaa sitruunamehua (kun tajusin että meillähän on sitäkin)

Ensin vaahdotin voin ja sokerin vaahdoksi ja sitten lisäsin joukkoon muut ainekset (jauhot viimeisenä vähän kerrallaan). Pursotin uudella pursotuskoneella (sujui paremmin kuin marengin kanssa mutta vaatii vielä harjoitusta). Paistelin 180 asteessa sopivan aikaa.